Metsässä leikkivät lapset ihastelivat ystävän Faaraokoiran isoja korvia ja hassua katsetta. Kerrankin hyljekuonokoirani jäivät vaille huomiota. Toppahousut puristavat lantiolta, mutta kaapissa on vielä runsaasti joululahjamakeisia syömättä.
Wednesday, December 29
Sunday, December 19
Ruskean sävyjä
Vilukissa



Ainakin pakkasella junat laulavat aamuisin. Autojen ja rekkojen valot liikkuvat seinissä, jokainen valopari vähän eri kulmasta. Vilukissa, rakas päähineeni on päältä villaa ja sen sisällä on pehmoinen puuvillavuori. Raitakuviointi on Vuokkomainen ja kypärämalli pitää hiukset pois kasvoilta viimassa.
Monday, December 6
Yhdeksäs kotimme



Ei tullut ennen 1925 rakennettua, ei tullut Turun Kaakelin kaakeliuunia. Tuli näköala. Vuokralainen kertoi, että ylhäällä tuulet ja sateet ja auringonlaskut tulevat lähelle. Idässä suuret laivat lipuvat matkoilleen, ehkä kuten junat Henkien Kätkemässä. En malta odottaa.
Tästä kuukausia eteenpäin keskustelemme viikoittain uuden kodin remontista. Suunnittelemme. Pohdimme vaihtoehtoja, ratkaisuja. Kysymme itseltämme ja toisiltamme minkälaisessa tilassa haluamme viettää tulevat vuodet. Väreistä emme kiistele, vaaleasta ja valkoisesta pidämme kummatkin. Tiedän, että valoa kutsuva valkoinen tekee minut onnelliseksi.
Riitta




Talviaamuisin talitintit ja oravat herättävät Riitan. Kopsuttelevat ikkunaan ja riehuvat katolla: tuo meille ruokaa. Kotitöistä tiskaaminen on Riitan lempihommaa. Riitan ohuita, rapeita lettuja saa syödä suoraa paistinpannulta. Riitta antaa meidän voittaa Scrabblessa. Riitan mies sanoi hänelle; tuo minulle Coca-Colaa kaupasta, älä tuo kirjoja kirjastosta. Kutsumme Riitan talvihattua ylioppilaslakiksi. Riitta tekee kaikille villasukkia Lapinkoira Pikin ja Samojedinkoira Lipen karvoista. Tämä on totta. Riikka Pulkkisen kirjassa rakkaus on totta.
Tuesday, November 30
Toppahousut



Koko viikon olen käyttänyt toppahousuja. Ne ovat metsänvihreät, kotimaista 1970-luvun tuotantoa. Kadulla ihmiset katsovat niitä. Katsovat housuja, katsovat kasvojani ja uudestaan housuja. Jos minulla ei olisi miestä, haluaisin sellaisen, joka hymyilee oikealla tavalla minulle housuissani. Toissapäivänä työstin kerjäläiskysymysta leikkimällä kerjälaistä. Seuralaiseni nolostui, niin sitten minäkin. Teatterini ei ollut tarkoitettu ohikulkijan silmille ja korville.
Thursday, November 18
Koiria ja tatuointeja
Ihana arki
Tuesday, October 26
Nimiä




Sain juuri käsiini Saara-mummon suvusta hiljaittain tehdyn sukututkimuksen. Siinä on useita nimiä, joista pidän. Näille nimille on yhteistä se, että ne on annettu vuosien 1860 - 1930 välillä syntyneille henkilöille. Sen jälkeen syntyneiden nimet ovat (ainakin tällä hetkellä!) rumempia ja tylsempiä.
Kivoja naisennimiä Saara-mummon suvusta ovat: Anna, Margaretha, Catharina, Greta, Matilda, Maria, Sara, Saara, Aura, Elina, Martta, Lyydia, Ruth, Magdaleena, Laura, Katariina, Ester, Ingrid, Ulriikka, Fredrika, Johanna, Thekla, Inkeri ja Hilma.
Kivoja miehennimiä Saara-mummon suvusta ovat: Nils, Johan, Henrik, Peter, Carl, Gustav, Frans, Oskar, Emmanuel, Kaarlo, August, William, Paul, Väinö, Ilta, Tuomas, Mikael, Elias, Tapani, Johannes, Matias, Aarno ja Olavi.
Pimeässä jämäkamojen keskellä







Kotona nyhjääminen on ihanaa. Baddingin 70-luvun lantiotyöskentely, Episodin jutut elokuvista joita en vielä ole nähnyt, Option artikkeli mustien perunoiden viljelijöistä ja Mad Menin naisten muodot inspiroivat tänään. Uusi, rapea Image odottaa sohvan pohjalla.
Tänään ymmärsin, kuinka paljon eksotiikkaa löytyy läheltä.
Lauantai piristää vieläkin. Sture Jazz Barissa Margareta von Bock ja Olle Ekman viihdyttivät käheine äänineen ja karismaattisine kurttuineen. Annikki Tähden haluan vielä kuulla laulavan Vallilassa. Baarissa oli nainen kuin Coppolan elokuvasta, oli neljän hengen seurue, joka tilasi joka punaviinin kanssa 1,5 litran vichyn ja oli miehiä, jotka katsoivat minua. Prednisolon on tehnyt ihosta terveen ja kampaaja laittoi hiuksiin kuparia vaikka pyysin porkkanaa.
Nyt odotan tulevaa. Toteutan hitaasti unelmiani koirien määrästä, asumisesta ja työstä. Nyt minuun uppoavat tarinat ihmisistä, jotka tekevät elämänmuutoksia.
Monday, October 25
Hulluna viinirypäleisiin
Thursday, October 21
Wednesday, October 13
Koti joka ei ole koti





Tapettiin ei saa koskea, joten korostan sitä. Kolmas viikko kodissa joka ei ole koti. Viisi siivousta ja pistävä haju ei ole poissa. Haluan että täällä tuoksuu meille.
Koska asunnon sisäilmassa esiintyi oudon tunkkaista hajua tilasin otsointipalvelun siivousyrityksestä. Asuntoon mennessä siellä oli nenällä aistittavissa imelä, pistävä haju. Myös vaatteet haisivat oudolle - eivät puhtaalle ja raikkaalle. Otsonointilaite oli päällä 30 tunnin ajan, jonka jälkeen se käytiin sammuttamassa kaasunaamari päällä. Kun tulimme kotiin noin klo 23, haisi siellä uimahalli ja hotellihuone.
Subscribe to:
Posts (Atom)